• Interior

    Täydellisen sohvan etsintää

    Kirjoittaessani kuuntelin:


    Viikonloppu on kulunut todella rennoissa merkeissä, oikeastaan pitkälti kotosalla. Tavoitteenani oli asettaa itselleni mahdollisimman vähän aikatauluja ja tässä onnistuin mielestäni hyvin. Perjantai-ilta kului huonekaluja nettikaupoista selaillen ja Ted Bundy dokumenttia Netflixistä katsellen. Lauantaina kävin äidin ja siskon kanssa sushilla. Lounaan jälkeen jatkoimme siskon kanssa matkaa kaksin, tavoitteena meillä oli löytää siskon vaatekaappiin kauniita, käytännöllisiä ja kestäviä vaatteita, jotka sopisivat niin töissä kuin vapaa-ajallakin käytettäviksi. Tähän tavoitteeseen pääseminen osoittautui kuitenkin varsin haastavaksi, sillä kovasta yrityksestämme huolimatta, emme onnistuneet löytämään kuin yhden yläosan. 😅

    Noh, itse asiaan: Muutto lähenee ja tällä hetkellä puhelimeeni asettamani laskurin mukaan muuttoon on 72 päivää. Tätä kirjoittaessani K oli juuri itseasiassa käymässä ystävänsä luona, (joka asuu aivan kivenheiton päässä tulevasta kodistamme) ja lähetti kuvan, josta näkyy selvästi, että uusi kotitalomme on ainakin ulkoapäin katsottuna viittä vaille valmis! Saan hymyn huulilleni ja perhosia vatsaani joka kerta kun ajattelen, että muutaman kuukauden kuluttua saamme jakaa kodin ja mikä parasta, arjen. 💕

    Kuten aiemmin kirjoitin, luovun muuton myötä lähes kaikista tämänhetkisistä huonekaluistani. Eniten olen viime päivinä pohtinut tulevaa sohvaamme. Toiveina sen suhteen oli, että se olisi mukava istua ja väriltään vaalea. Lisäksi bonusta olisi, että (pehmeisiin muotoihin rajusti ihastuneena!) sohvassa olisi tavanomaisesta poikkeavaa muotokieltä ja joku hieman erikoisempi pintamateriaali.

    Olen selannut useita vaihtoehtoja ja löytänytkin mieluisia, mutta suurimmassa osassa tuotteen shippaaminen Suomeen aiheuttaisi tuhottomasti turhaa säätöä ja tämän vuoksi olen joistakin vaihtoehdoista luopunut.

    Löysin etsintöjen jälkeen Jotexista sohvan nimeltä Austin ja sen pariksi rahin nimeltä Coconino ja ajattelinkin linkata kummatkin tähän postaukseen, mikäli joku muu etsisi sattumalta samantyylistä sohvaa. Meille näistä kahdesta vaihtoehdosta todennäköisemmin päätyisi puuvillasamettinen beige versio, sillä ihanasta olemuksestaan huolimatta, tuo luonnonvalkoinen teddy-kangas on 100% polyesteriä ja sen kestävyys ja mukavuus mietityttävät itseäni vielä.

    Todella varteenotettava vaihtoehto on myös Michel Ducaroyn suunnittelema Togo. Tuo aivan ihana “toukkamainen” muoto jotenkin vetää puoleensa ja suorastaan kutsuu löhöilemään. Tämä sohva säilyttäisi varmasti myös arvonsa paremmin, joten jos siitä joskus tahtoisimme luopua, olisi tästä hyötyä. Jotexin sohva & rahi yhdistelmä taas on hinnaltaan huokeampi kuin Togo. Emme ole nähneet kumpaakaan sohvaa luonnossa, joten vielä on tehtävää ennen lopullista päätöstä. Onneksi muuttoon on kuitenkin vielä hetki aikaa niin voimme rauhassa harkita. 😊

    Ihanaa sunnuntai-iltaa. 💛

  • Personal

    Vinkkini rauhoittumiseen ja läsnäoloon

    Kirjoittaessani kuuntelin:


    Tämä viikonloppu alkoi ihanalla ja kiireettömällä aamiaisella ystäväni kanssa El Fantissa. Olemme kerran aiemmin käyneet siellä brunssilla, mutta ymmärtääkseni ravintolan omistaja on vaihtunut viime vuonna, joten brunssia he eivät ainakaan tällä hetkellä tarjoile. Aamiainen kuitenkin maistui hyvin ja paikka oli edelleen säilynyt mukavan intiiminä ja viihtyisänä. Kävimme sen jälkeen hieman kiertelemässä kaupungilla, jonka jälkeen saatoin ystäväni bussille ja kävelin kotiin. Pakko sanoa, että auringonpaiste piristää mieltä huomattavasti ja huomasin kotimatkalla fiilisteleväni itsekseni jo varovaisesti kevään tuloa.

    Tästä viikosta sen verran, että joulun ja uuden vuoden ylimääräiset lomapäivät tekivät todella hyvää ja tulivat tarpeeseen, mutta samalla myös sotkivat hieman päänsisäistä kalenteriani. Tämä nelipäiväinen viikko oli mielestäni erittäin sopiva ja rauhallinen laskeutuminen takaisin arkeen. Heräsin tosin tänään tunteeseen, että olisin myöhässä töistä (tai jostakin muualta😅)!

    Ajoittain voi itse kullekin tulla hetkiä kun tuntuu, että on vaikea olla läsnä, mieli ja keho ovat jännittyneitä ja käyvät syystä tai toisesta ylikierroksilla. Tällaisina hetkinä voi olla vaikeaa keskittyä ja aika tuntua kuluvan silmänräpäyksessä. Tämän aamuisesta valheellisesta kiireen tunnusta inspiroituneena ajattelin jakaa omat vinkkini rauhoittumiseen ja läsnäoloon. Nämä toimivat minulle, ehkä näistä jokin voisi auttaa myös sinua?

    Lista asioista, joita suosittelen kokeilemaan:

    • Keskity hengittämiseen
      Usein kun olemme jännittyneitä hengitämme pinnallisesti. Istu alas tai asetu vaikka matolle makaamaan, koita olla mahdollisimman rentona. Vedä rauhallisesti keuhkot täyteen ilmaa ja hengitä syvään ulospäin, puhaltaen keuhkot kokonaan tyhjäksi. Hengitä sisään nenän kautta ja ulos suun kautta.

      Keskity hengittämään mahdollisimman syvään ulos ja sisään, kuitenkaan pakottamatta. Tämä vaatii useimmiten useamman toiston, joten ole rauhassa paikoillasi hengitellen, kunnes hengittäminen syvään tuntuu vaivattomalta. Tämä auttaa kehoa rentoutumaan ja tätä kautta usein myös mielessä oleva varaus helpottaa.

    • Lähde kävelylle
      Jos haluat purkaa energiaa, voit lähteä kunnon reippaalle kävelylenkille tai vaikka juoksemaan, älä ota puhelinta mukaasi jos ei ole pakko. Vaihtoehtoisesti voit myös lähteä rauhalliselle kävelylle ja napata kahvin mukaan lähikahvilasta. Ulkoilma virkistää ja keho saa liikettä, joka jo itsessään usein helpottaa mielessä ja kehossa olevaa jännitystilaa.

      Jos tunnet olevasi erityisen kuormittunut kokeile tätä: Etsi rauhalliseen tahtiin ympäriltäsi viisi asiaa, jotka: Pystyt näkemään, haistamaan ja kuulemaan. Miltä maa tuntuu jalkojesi alla? Keskity tuntemaan miltä maa jalkojesi alla tuntuu. Hengitä rauhallisesti ja syvään. Tämä auttaa usein minua maadoittumaan, fokusoitumaan nykyhetkeen ja ympäristöön jossa olen ja täten lisäämään läsnäolon tunnetta.

    • Siivoa
      Imuroi, pyyhi pölyt, tiskaa ja järjestä vaikka vaatekaappisi värijärjestykseen. Kehosi saa liikettä ja mielesi jotakin johon keskittyä. Siivouksen edistymisen myötä saat luotua järjestystä ja tätä kautta myös kontrollintunne ja onnistumisen tunteet lisääntyvät, joka taas usein lisää turvallisuudentunnetta. Tavaroiden saaminen järjestykseen on myös konkreettista ja siisti koti rauhoittaa oloa ja tuo tätä kautta parempaa fiilistä.

    • Kirjoita ylös asiat, jotka ovat mielen päällä
      Itse olen varannut tähän käyttöön yhden kokonaisen vihkon, johon kirjoitan erityisesti silloin, kun tuntuu, että jokin ajatus pyörii päässä toistuvasti. Mielessä olevien asioiden kirjoittaminen ylös estää sinua unohtamasta niitä ja tämä taas usein helpottaa rauhoittumista. Ajatusten sanoittaminen ja ylös kirjaaminen auttaa myös jäsentelemään niitä ja tämä taas helpottaa asian edistämistä sitten kun sen aika on.

    • Pidä tunnepäiväkirjaa
      Miltä minusta nyt tuntuu? Miksi? Koita jäsennellä mahdollisimman tarkasti tunteen syntymistä, miltä se tuntuu ja sitä mikä oikea tunne on. Useimmiten kun tunnemme olevamme esimerkiksi vihaisia, vihan tunne ei ole välttämättä se mitä oikeasti tunnemme, se on vain helpompi tunnistaa ja hyväksyä kuin esimerkiksi pettymys tai suru. Tunteiden sanoittaminen ja avaaminen paperille helpottaa niiden jäsentelyä ja ymmärtämistä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään itseäsi ja suhtautumistasi asioihin ja erilaisiin tilanteisiin paremmin.

    • Sulje ylimääräiset virikkeet pois
      Koita olla hetki selaamatta Instagramia, pistä puhelin ja läppäri pois, pystytkö olemaan puoli tuntia rauhassa yksin omien ajatustesi kanssa?

      Vaikka puhelimen jatkuva selaaminen tuntuu sinusta helpolta ja vaivattomalta, se kuormittaa aivojasi tuomalla ylimääräisiä ärsykkeitä. Näihin jatkuviin ärsykkeisiin tottuneina siedämme huonosti paikallaanoloa tai hiljaisuutta. Miltä tuntuisi jos et täyttäisikään stressaavia tai “tylsiä” hetkiä puhelinta selaamalla vaan sen sijasta käyttäisit tuon ajan keskittyen itseesi ja siihen mitä ympärilläsi tapahtuu? Puhelimen selaamisen vähentäminen auttaa sinua todennäköisesti keskittymään paremmin olennaiseen, rauhoittumaan ja olemaan vahvemmin läsnä.

    • Aloita päivä rauhallisesti
      Sen sijasta, että et syö aamiaista ollenkaan tai kiireessä, koita herätä hieman aikaisemmin, sytytä kynttilöitä, kuuntele rauhallista musiikkia ja nauti aamiainen rauhassa.

      Itselläni päivä useimmiten jatkuu niin kuin alkaa ja kun sen aloittaa rauhallisesti ja mukavasti, se todennäköisemmin myös jatkuu rauhallisena ja mukavana. Lisäksi energian tankkaaminen aamusta antaa keholle ja aivoillesi polttoainetta. Muutenkin suosittelen syömään tasaisesti päivän mittaan (tässä on itselläni vielä parantamisen varaa!). Kaikki meistä tietävät miltä tuntuu kun huonosti syöneenä on heikko olo ja se jos mikä aiheuttaa turhaan huonoa ja vetämätöntä oloa.

    • Järjestä mahdollisimman usein hetkiä, joina huolehdit itsestäsi ja teet jotakin mukavaa itseäsi varten
      Koita rauhoittua näissä hetkissä ja keskittyä siihen mitä olet tekemässä. Esimerkiksi suihkussa käydessä tunnustele miten mukavalta lämmin vesi tuntuu iholla ja miltä hoitoaine tuoksuu. Silloin kun päivät vierivät eteenpäin hullunlailla voivat tällaiset pienen pienetkin hetket, jotka järjestät itseäsi varten tuoda iloa sekä auttaa pysähtymään hetkeksi ja täten vähentämään kiireen tai stressin tuntua.

    • Ennen kaikkea, järjestä itsellesi aikaa, jolloin voit vain olla ja tehdä juuri niin kuin sinusta itsestäsi tuntuu
      Ollessamme kuormittuneita syystä tai toisesta, elämästä tulee helposti suorittamista. Jatkuva suorittaminen taas vaikeuttaa rentoutumista ja itsensä sekä omien tarpeiden kuuntelemista aidosti.

      Useimmilla meistä ei ole mahdollisuutta tehdä joka hetki vain sitä mitä itse haluamme, mutta monissa asioissa meidän on kuitenkin mahdollista kysyä itseltämme onko tämä tekemäni asia sitä mikä lisää onnellisuuttani, haluanko tai tarvitsenko tätä oikeasti juuri nyt? Jos jonakin päivänä tarpeemme on ystävän tapaamisen sijaan rauhoittua kotona, on meillä (tai ainakin pitäisi olla) oikeus ja vapaus tehdä niin. 🙏

    Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua. 💛

  • Interior

    Uuden asunnon tyyli

    Kirjoittaessani kuuntelin:


    Kuten jo kirjoitinkin, niin meidän muutto ekaan yhteiseen kotiin on 1.4.2020(!!). Olen aina ollut tarkka omasta kodista, kaikille tavaroille on omat paikat ja omistan mahdollisimman vähän mitään. Siivoan päivittäin ja yleisesti nautin järjestyksestä. Useimmat varmaan kuvailisivat minimalistiksi, nautin siitä, että tiedän mitä omistan ja hankin asioita (useimmiten!) harkiten. Toki oon muuttanut niin usein elämäni aikana, että hieman pakostakin on tullut tavaroita karsittua tasaisin väliajoin.

    Kun on asunut yksin Helsingin keskustassa niin tilaa ei ole ollut liikaa, joten olen aivan super innoissani nyt kun pääsen vihdoin sisustamaan oikein “kunnolla”, ilman, että tilan koko automaattisesti jo itsessään toisi rajoitteita. Nykyisessä asunnossani Punavuoressa on 35 neliötä, joten keskustassa sijaitsevaksi yksiöksi se ei edes ole niin pieni kuin suurin osa yksiöistä käsitykseni mukaan on. Se on sanottava, että olen pitänyt tästä asunnosta todella paljon, neliöt on käytetty viisaasti ja sijainti on mitä mainioin. Ajatus uuden asunnon sisustuksen suhteen on tällä hetkellä se, että myyn vanhat kalusteet pois ja sitten hankimme mahdollisuuksien mukaan käytetyt tai uudet tilalle.

    Ennen kuin edes olimme löytäneet tuota uutta asuntoa, olin jo koonnut Pinterestiin tauluja siitä millaisen sisustuksen tulevaan yhteiseen kotiimme haluaisin. K:lla on hyvä maku, mutta sisustaminen ei ole varsinaisesti mikään hänen sydämenasiansa, joten saan onnekkaana vapauksia toteuttaa sisustusta aika pitkälti oman maun mukaan. Toiveena oli vain, että asioiden täytyy olla myös käytännöllisiä, ja siihen uskon ainakin tällä hetkellä pystyväni. 😅

    Kuten sanottu, rakastan sisustamista ja asioiden sovittamista yhteen. Viihdyn tunteja ja tunteja erilaisia huonekaluja, inspiraatiotauluja tai asuja selaillen, se on aina tuonut minulle iloa, jopa sairastelun keskellä. Tuntuu, että mitä pidempään näitä asioita tutkiskelen, sitä inspiroituneemmaksi tulen. En edes halua ajatella kuinka monta tuntia tai pikemminkin päivää oon käyttänyt esimerkiksi sisustuksen miettimiseen netissä selaillen ja sivulta sivulle pomppien!

    Inspiroidun valtavasti tiloissa, joissa kerrostetaan rohkeasti, eikä kaikki ole niin suoraviivaista. Oon aina ihaillut hieman hotellimaisesta vibaa sisustuksessa ja tässä tulevassa kodissa haluaisin esimerkiksi valaistuksen kautta saada kotiin sellaisen fiiliksen, että kaikki asiat on mietitty loppuun asti. Tuntuu, että lähes poikkeuksetta aiemmissa kodeissa, joku on aina ollut kesken, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Verhot ovat esimerkiksi asia, jolla voi mielestäni vaikuttaa sisustuksen lisäksi myös asunnon akustiikkaan, joten olisi toiveissa löytää vihdoin verhot makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen. Haaveilen myös siitä, että olohuoneen seinälle saataisiin jonkinlainen suuri pala taidetta. Yleisesti toiveissa on saada aikaiseksi huoliteltu koti, joka tuntuu siltä, että se on tehty juuri meitä varten ja jossa viihdytään sitten ainakin vuoden ajan.

    Makuni on muuttunut tässä parin vuoden aikana hieman, joten on ihanaa saada miettiä nyt alusta asti kaikki puhtaalta pöydältä. Viime vuosi oli todella rankka ja epäonninen monella tavalla ja liitän muistot kokemuksista (sekä ikävät että positiiviset) vahvasti ympäristöön ja usein jopa tavaroihin, joten senkin puolesta on ihanaa saada karistaa nämä vanhat asiat matkasta ja aloittaa alusta.

    Nykyisin sisustuksessa minua kiehtoo todella paljon pehmeämpi muotokieli. Värimaailma tulee edelleen olemaan rauhallinen ja pehmeä. Materiaaleista tällä hetkellä eniten kiinnostavat sametti ja “teddy” tyyppiset materiaalit, esimerkiksi nojatuoleissa. Toiveissa olisi löytää samettinen sohva ja sängynpääty. Alla hieman ajatustani uuden asunnon tyylistä Pinterestin inspiraatiokuvien muodossa.

    Kuvat ovat Pinterestistä, en omista kuvia enkä kuvien oikeuksia. Kuvaa klikkaamalla pääset alkuperäiseen kanavaan.

  • Personal

    2019 Summary

    Kirjoittaessani kuuntelin:


    2019 oli kokonaisuutena ja monella eri tasolla todella haasteellinen vuosi. En edes yritä uskotella itselleni toipuneeni jo viime vuoden aikaisista tapahtumista, mutta nyt voi jo ainakin turvallisesti nojata siihen, että vuosi on vaihtunut ja sen perusteella viime vuoden voi sanoa olevan ainakin virallisesti ohi. Ajattelin, että yhteenveto koko vuodesta voisi luoda itselleni hieman positiivisempaa ja valoisampaa mielikuvaa, joten tässä kertausta vuoden 2019 tapahtumista.

    • Vietimme ystävien kanssa yhdessä aivan ihania ja voimaannuttavia tyttöjeniltoja ja nauruntäyteisiä brunsseja useampaan kertaan. En usko ikinä väsyväni hetkiin, jolloin saa täysin aikataulutta nauttia hyvästä ruuasta ja kahvista keskusteluun uppoutuen.

    • Kävin usein joogassa ja kerran täyden kuun -meditaatiossakin, jossa muistaakseni pääsin johonkin aivan poikkeuksellisen rentoutuneeseen ja avoimeen tilaan omassa päässäni ja itkin koko 60 minuuttisen session ajan. 😅

    • Löysin uuden ihanan asunnon, joten irtisanoin Töölön vuokrasopimuksen, jossa kerkesin asua lähes vuoden ajan. Kuukautta ennen muuttoa olin niin innoissani siirtymässä uuteen kotiin, että olin pakannut jo puoleen kuuhun mennessä tavarani muuttolaatikoihin ja elelin onnellisena vaatteita jätesäkeistä poimien, yhden haarukan, lautasen ja lasin voimin muuttoon asti. Oli mieletöntä päästä laittamaan uutta asuntoa kodiksi ja tämä asunto tuntui kodilta heti ensimmäisestä päivästä asti.
    • Kävimme ystäväni kanssa yhden yön yli kestävällä visiitillä Tallinnassa. Nauroimme reissun aikana enemmän kuin tarpeeksi, tuota reissua kun miettii niin hyvät naurut saa vielä nytkin aikaiseksi. Tästä pakko jakaa kyseisestä reissusta sen verran, että kahden sinkkunaisen yhteinen reissu ällö-romanttiseen majoitukseen ystävänpäivänä, (joka oli sisustettu överi “romanttisesti”, tunnelmaa luomassa muunmuuassa muoviset ruusunterälehdet) oli kyllä kaikessa naurettavuudessaan kokemisen arvoinen. Pisteenä iin päällä oli tietysti PYÖREÄ sänky. Majoituksessamme katto oli niin matala, että reissun jälkeen kummallakin meistä oli niin muhkeat kuhmut päässä, että jos oikein tarkasti muistelen niin saatan melkein tuntea ne vielä tänäkin päivänä. Tallinnassa oli reissumme ajan kova myrsky ja Mila valvoi suurimman osan yöstä kattohuoneistossamme kuunnellen tuulen aiheuttamaa kolinaa ja hermoillen sitä, pääsemmekö palaamaan laivalla Helsinkiin aamulla vai ei. 😂

    • Täytin 29 vuotta. Fun fact: Isäni syntymäpäivä on samana päivänä kuin omani ja siskollani kolme päivää meidän jälkeemme! Juhlimme ystävien kesken tupareita ja syntymäpäiviäni samalla kertaa ja oli ihanaa saada useampi rakas ihminen paikalle.

    • Työsopimukseni koeaika päättyi tuolloin alkuvuodesta, sekin on uudessa työsuhteessa aina tietynlainen rajapyykki ja niin hullua kuin se onkin, koeajan päättyminen lisäsi turvallisuuden tunnetta huomattavasti.

    • Tutustuin uusiin ihaniin ihmisiin. Erityisenä plussana ihmiset joihin olen tutustunut töiden kautta.

    • Matkustin Tampereelle useammin kuin olin alunperin suunnitellut. Olen kotoisin Tampereelta, mutta silti matkustan sinne lähes hävettävän harvoin.

    • Ihastus vaihtui rakastumiseksi ja rakkaudeksi tavalla, jolla en ole aiemmin tuntenut. ❤️

    • Matkustin Espanjaan, josta työskentelin etänä ja kerkesin lomaillakin muutaman päivän. Säät olivat mielettömät tuolloin.

    • Pidin elokuun ajan perjantait vapaina ja tein vain nelipäiväistä työviikkoa. Tästä haaveilen salaa vieläkin, miltä tuntuisi tehdä jonkin aikaa lyhyempää työviikkoa?

    • Vietimme useamman viikonlopun mökillä rentoutuen.

    • Aloitin terapian. Tämä on ollut minulle todella iso kasvunpaikka. Olen oppinut ymmärtämään paremmin itseäni ja omia toimintatapojani sekä kasvamaan ihmisenä rauhallisemmin ja lempeämmin. Ison parannuksen on jo tässä vuoden aikana saanut aikaan muutos tapaani käsitellä itseäni enemmän kannustaen kuin hoputtaen.

    • Aloitin käymään uimassa muutaman kerran viikossa Yrjönkadun uimahallissa. Ihan mieletön paikka, uiminen rentouttaa ja rauhoittaa ajatukset joka kerta.

    • K vei minut yllätyksenä katsomaan Ariana Granden keikkaa ja HUH se oli mieletön! Ariana on lukeutunut ehdottomasti lempiartisteihini jo pidemmän aikaa.

    • Autoin ystävää kihlasormuksen valitsemisessa. ❤️

    • Matkustimme K:n ystävän häihin hänen kotikaupunkiinsa.

    • Joulua vietimme perheen kesken Helsingissä, minun luonani itseasiassa.

    • Ensimmäinen yhteinen asunto K:n kanssa varmistui!

    • Sain (ansaitun!) ylennyksen töissä.

    • Tein lopullisen päätöksen blogin aloittamisesta uudelleen.

    • Osallistuin lapsuudenystävän babyshowereihin. Jää nähtäväksi osuuko arvaukseni vauvan syntymäpäivästä oikein. 🤞

    • Uusi vuosi oli mieletöntä viettää mökillä ystävien kesken. Vuoden vaihtuessa kippistelimme paljussa pipot päässä. Vuosi alkoi siis mökillä ystävien kanssa ja sen parempaa aloitusta olisi edes osannut toivoa.

    Kaikista raskaammista seikoista huolimatta, vuosi 2019 toi mukanaan myös paljon hyvää, asioita joista olen kiitollinen päivittäin. Kiitos 2019 ja tervetuloa 2020.

    Ps. Tajusin juuri täyttäväni 30 vuotta viiden viikon päästä. Milloin kolmenkympin kriisi noin keskimäärin yleensä iskee? 😂

  • Personal

    Muutto huhtikuussa

    Kirjoittaessani kuuntelin:


    2020 alkaa ihanilla uutisilla, sillä meidän muutto uuteen ekaan yhteiseen asuntoon varmistui! Ollaan pyöritelty ajatusta muutosta jo pidemmän aikaa, mutta kummankin omien asuntojen irtisanomisaikojen takia muutto on ollut ajankohtainen vasta maaliskuun alusta lähtien.

    Nykyisestä asunnostani Punavuoresta kuljen keskustaan useimmiten kävellen, sillä matkaan kuluu vain noin 15 minuuttia. Tottakai palveluiden lähellä asuminen on myös helppoa ja sekin tuo omalla tavallaan vapauden tunteen kuin tietää, että jos haluaisi lähteä johonkin niin sen voisi vaivatta tehdä vaikka jalkaisin. Olen aina pitänyt Helsingin keskustan aluetta todella kauniina ja vielä Tampereella asuessani muistan jo silloin ihailleeni kaunista arkkitehtuuria.

    Asunnosta ja sen ominaisuuksista olemme keskustelleet jo jonkin aikaa sekä kartoittaneet asuinalueita, jotka ominaisuuksiltaan miellyttäisivät molempia. Olen itse tähän asti viihtynyt Töölössä ja nyt viime vuoden alussa muutin Punavuoreen. Punavuori on ollut alueena kaikista Helsingin asuntojeni sijainneista mieluisin ja Punavuori, Eira, Kaivopuisto ja Ullanlinna ovatkin olleet keskusteluissa päällimmäisinä vaihtoehtoina. Pidän erityisesti kauniista ja siististä ympäristöstä, RAKASTAN seikkailla vanhoja ja tunnelmallisia rakennuksia ihaillen. Meren läheisyys viehättää myös kovasti, se tuo jotenkin tunteen vapaudesta vaikka vesille varsinaisesti ei ole vielä ainakaan tullut lähdettyä. Koiran kanssa rannassa lenkkeileminen ja aaltojen paiskautuminen rantakallioihin on ollut rentouttavaa seurattavaa.

    Siitä huolimatta, että rakastan tunnelmallisia vanhoja rakennuksia, emme ole onnistuneet  vielä löytämään Ullanlinna/Eira/Punavuori/Kaivopuisto alueelta vuokrattavaa asuntoa, joka miellyttäisi muutenkin kuin ulkokuorensa puolesta. Useimmissa kauniista ulkokuoresta huolimatta asunnon sisäpinnat ovat olleet huonossa kunnossa, esimerkiksi keittiö ja kylpyhuone ovat olleet epäsiistin tai epäkäytännöllisen oloisia tai sitten pohjaratkaisu ei vain olisi soveltunut meidän kahden asumiskäyttöön. Olen tarkka siisteydestä ja pidän kovasti sisustamisesta, joten kun kyseessä on vielä toistaiseksi vuokra-asunto, (jota emme tietenkään ole aikeissa remontoida tarpeidemme mukaiseksi) on järkevin ratkaisu tässä kohtaa valita asunto, jossa on fiksu pohjaratkaisu, siistit pinnat, uusi keittiö ja kylpyhuone sekä hyvä sijainti.

    JOTEN, päätimme, että tässä kohtaa “tingimme” sijainnista ja muutamme vuodeksi Kalasatamaan. Asunto johon muutamme valmistuu maaliskuun lopussa, eli ei ole pelkoa siitä, että pinnat olisivat epäsiistit tai muuta mistä aiemmin mainitsin. Tämän päätöksen myötä saamme ainakin vuoden lisäaikaa aikaa etsiä omistusasuntoa a) toivomastamme sijainnista Ullanlinna/Punavuori/Kaivopuisto/Eira tai b) tehdä researchia muista alueista, jotka voisivat sopia meille. Win-Win. Tuleva asunto on kaksio, jossa meillä tulee olemaan myös parveke sekä vaatehuone ja parveke on kanavaan päin eli vesi on lähellä, jota sijainnilta itseasiassa toivoinkin.

    Kalasatamassa palvelut ovat lähellä, työmatkani Ilmalaan lyhenee lähes 50% ja kuntosali on myös aivan muutaman minuutin kävelymatkan päässä kotoa, joogaan kuljen metrolla muutaman minuutin. Olen kulkenut töihin Punavuoresta lähes tunnin juna+spora-yhdistelmällä, joten 30 minuuttia töihin bussilla tuntuu lähes luksukselta (varsinkin kun pystyn vaikka nukkumaan bussimatkan kun pääsen sillä perille asti!).

    Hauskinta tässä kaikessa on kuitenkin se, että siskoni ja hänen poikaystävänsä muuttavat samaan taloon, joten tästä ehdottomasti plussaa! Alueena emme ole Kalasatamaan kerennyt vielä tarkemmin tutustua, mutta tulemme tutkimaan aluetta ennen muuttoa vielä, jotta ollemme sitten hieman paremmin perillä alueesta muuton aikaan. Olen kuitenkin kuullut alueesta hyvää, joten en usko ainakaan tällä hetkellä meidän kokevan mitään sen dramaattisempia ikäviä yllätyksiä.