Personal

Viime kuukausien fiiliksiä

Kirjoittaessani kuuntelin:


Olen ihminen, joka mahdollisuuksien mukaan pyrkii suunnittelemaan ja ennakoimaan tapahtumia ja jättää harvoin mitään arvailun varaan. Tapahtumien, kuten päivän kulun ennakoiminen ja suunnitteleminen tuovat arkeeni itselleni välttämätöntä turvallisuudentunnetta. Normaali ja stabiili arki tuo minulle tuo turvaa ja joka tekee elämästäni mukavaa ja kun arki on tasaista voin rentoutua. Nyt kun arki on täytynyt järjestää uudelleen suurin osa rutiineista ja suunnittelun mahdollisuuksista on jäänyt pakosta pois, on se syönyt ikävästi turvallisuudentunnetta ja tehnyt tätä kautta olon rauhattomaksi. Kotona olen viihtynyt aina hyvin, mutta se, että nyt sitä ei ole saanut valita 100% omasta tahdostaan on se tuntunut epämiellyttävältä. Olen potenut ajoittain aivan järjetöntä ahdistusta siitä, milloin tilanne palautuu normaaliksi ja milloin saa taas kokea, arjen valintojen olevan suurimmilta osin omissa käsissä. Myös sosiaalisten kontaktien puute on ollut itselleni huomattavasti rankempaa kuin odotin. Mietin jossain kohtaa, että helpottaako huono fiilis ollenkaan ja lähes pelonsekaisin tuntein odottelin aamuisin millä jalalla sängystä tänään noustaan. Rauhattomuus on näkynyt myös siinä, että ruutuaikani on noussut viiteen tuntiin. 👀

Viime viikkojen aikana on vihdoin alkanut tuntua siltä, että valoa tunnelin päässä olisi näkyvissä. Tilanteeseen sopivampia uusia rutiineja on alkanut muodostumaan ja vapaapäivät alkaneet tuntua harmaan mössön sijasta vapaapäiviltä. Kuulostaa varmasti hullunkuriselta, mutta pitkästä aikaa en pohdi mihin muutan seuraavaksi eikä mielessäni ole samaan aikaan 20 eri asiaa, joita haluaisin olla tekemässä ja jotka estävät minua olemasta tyytyväinen ja läsnä nykyhetkessä. Tämän rauhattomuus-haasteen kanssa olen paininut jo pidemmän aikaa ja nyt sen suhteen näyttää tapahtuneen edistystä olosuhteista huolimatta. Se tuntuu hyvältä.

Olen alkanut löytää ajoittain energiaa mukavien asioiden tekemiseen ja arkeen on alkanut löytyä jonkinlainen rytmi. Olen pitänyt kodistamme aiempaakin parempaa huolta ja fiilistellyt sisustusjuttuja. Olen ulkoillut paljon, puhunut ystävien kanssa puhelimessa, kuunnellut podcasteja, lukenut ennen nukkumaanmenoa, treenannut ja ylläpitänyt tasaista ruokailurytmiä. Olen kokeillut maalaamista ja joinakin päivinä olen jopa löytänyt itseni haaveilemasta ulkomaanmatkasta tai kesän pukeutumisesta (!!). Odotan innolla kesälomaa, olen fiilistellyt kauniina päivinä kevättä ja sen mukana tuomaa valoa. Ja enpä olisi hetki sitten kuvitellut, että niinkin yksinkertainen asia kun ruokakauppareissu voisi olla viikon kohokohta. Eikä saisi vitsailla, mutta ainakin käsienpesutekniikka on kunnossa tämän harjoittelun myötä ja iho on saanut hengittää kun meikattua on tullut keskimäärin kerran kuukaudessa. 😅

Tämän tekstin viesti on kai pähkinänkuoressa olla muistutus siitä, että saat tuntea mitä vain. Me kaikki koemme asiat eri tavalla, selviydymme tilanteista eri keinoilla ja se on ihan ok. Asiat järjestyvät kyllä, välillä vaan tarvitsee olla hieman kärsivällisempi ja uskaltaa luopua kontrollista. Mukavaa viikonloppua ❤️

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *